maanantai 12. syyskuuta 2016

Syksyn uudet seikkailuvermeet


 Kun patikkareissu Kebnekaiselle varmistui, alkoi puikotkin jälleen kerran viuhuta. Tällä kertaa neuleille oli Ihan Oikeasti tarvettakin, sillä pitkähihaista ja ohutta neuletta minulla ei oikein tämänkaltaiseen käyttöön ollut. Samaten pipojakin hattuhyllylle on kyllä siunaantunut, mutta ei yhtäkään sellaista, jonka haluaisin ottaa mukaan Pohjois-Ruotsin tuiverrukseen. Reissusta tulen varmaankin kirjoittamaan vielä erillisen postauksen, sillä ihan kamalasti ajantasaista tietoa käytännön jutuista ei löytynyt.

Ravelryn suosikkeja penkoessani löysin ensin paidan, jollaista olen ajatellut jo pitkään - ohutta ja lämmintä alpakkaa ja kaunis kirjoneulekaarroke. Vain pientä säätöä ohjeeseen, ja paita olisi oiva lämmike retkivarustelistalle. Paita valmistui suitsaitsukkelaan ja ehdin sitten vielä lähestulkoon yhdeltä istumalta tekaista yhden reissumyssynkin langoista, jotka ovat hilloutuneet lankahyllyssäni vuosia.


 PAITA
Oma projekti: Seikkailuvillis
Malli: Winter Moss
Puikot: 2,5 ja 3 mm
Lanka: DROPS Alpaca, värit 506, 9020 ja 3903
Menekki: Pääväriä (506) 250g, vaaleanharmaata (9020) 100g ja mustaa (3903) 50g
DROPSin Alpaca on yksi lankalemppareitani, josta olen neulonut aiemmin lähinnä vain huiveja (ainakin Exploration Stationin, sinisen Earth and Skyn ja ja oranssin Earth and Skyn). Kun inspiraatio iski, tiesin sitä olevan kuitenkin suhteellisen helposti saatavilla ja kirjoneulehimoissani keksin, että voin hyvin käyttää aiempia jämiä kuvioväreinä. Värikkäät suunnitelmat taipuivat jännästi taas kerran tuttuun ja turvalliseen harmaa-mustaan, mutta onpahan sitten taas vaatteena monikäyttöinen. Kyllähän tätä varmasti tulee muutenkin pidettyä, kuin erämaassa patikoidessa.

Garnstudion sivuilta löytyneessä mallissa oli kuitenkin pari tenkkapoota, jotka halusin omaan neuleeseeni muuttaa. Ensinnäkin halusin pitkät hihat, joten hihavaiheessa poimin silmukat virkatun ketjun takareunasta, jotta voin neuloa hihat lopuksi hieman Stavanger Cardiganin hihaosuutta apuna käyttäen. Kirjoneulekaarrokkeen neulomisen jälkeen käsialani oli löystynyt jonkun verran, ja päädyin lopulta purkamaan ekan hiharaakileen ja aloitin uudelleen neuloakseni koko hihat pienemmillä puikoilla. Toiseksi, kirjoneulepuserossa kerroksenvaihtumiskohdasta tulee mielestäni aina vähän ruma, joten päätin siirtää kerroksen aloituskohdan keskelle takakappaletta ja neuloa päälle lopuksi huijausnappilistan! Napit eivät siis oikeasti edes aukea, vaan keskikohdan silmukoiden päälle on neulottu kapea joustinlärpäke, jonka päältä napit on ommeltu surutta läpi koko takakappaleen. Toimii! Lopuksi lisäsin helmaan kettulogon - tämä on mun DIY-Fjällräven :)


MYSSY
Oma projekti: Neon Ski Bonnet
Malli: Neon Ski Bonnet
Puikot: 4,5 mm
Lanka: Cascade 220, väri 8400
Menekki: 115 grammaa
Paita neuloutui niin nopsaan, että muutamaa päivää ennen lähtöä mieleen juolahti ajatus vielä myssystäkin. Joskus neulomisharrastukseni alkuaikoina olen ostanut Cascade 220:aa muutamia vyyhtejä, liekö silloin ollut jokin ajatus jostakin, josta ei enää ole hajuakaan. Aina välillä olen pyöritellyt keriä kädessäni ja keksinyt niistä jotakin, mutta yhä ne vain nököttivät hyllyssä.

Neon Ski Bonnet on vekkulinmallinen myssy, joka on varsin hyvä, jos haluaa pitää hiuksia alhaalla nutturalla tai poninhännällä. Myssyn takaosa on nimittäin korkeampi ja etuosa leveä niin, että korvat ovat kuitenkin mukavasti kaksinkertaisen reunakaitaleen suojissa. Reunus neulotaan ensin pyörönä tuubiksi, ja sen reunasta poimitaan silmukat lakea varten. Lopuksi vielä neulotaan hiukan aina oikeaa alareunaan ja kiinnitetään tupsut ja nauhat. Koska neulominen on hiukan tavanomaisesta piposta poikkeavaa, ei kesken kaiken ainakaan ehdi tulla tylsää.

Myssy osoittautui mainioksi retkipipaksi, sillä se on riittävän väljä puettavaksi buffihuivin päälle. Ainoa miinus oli tekoturkistupsu, joka olisi ehkä kannattanut kiinnittää vasta retken jälkeen. Tupsu nimittäin osui rinkan yläosaan ja koko myssy hivuttautui sitten pikkuhiljaa vähän liian "pystyyn". Ongelma oli kuitenkin niin pieni, etten alkanut tupsua retken aikana irroittelemaan.




lauantai 20. elokuuta 2016

Good Vibes


On vähän sääli, että lankavalmistaja Rowan lopettaa (tai on jo varmaan lopettanutkin) muutamien lankojensa valmistuksen siirtyäkseen kausilankojen tuottamiseen. Yksi niistä lopetetuista, ehkä mun oma Rowan-lemppari, on Fine Tweed. Hassua sinänsä, etten silti ole koskaan ennen neulonut siitä mitään.. Fine Tweed on Felted Tweedin kaltainen, mutta yksisäikeinen lanka, joka on aivan mielettömän söpöillä 25 gramman pallokerillä. Niitä erivärisiä söpöjä pikkunöttösiä ei vaan oikein mitenkään voi vastustaa, vaikka kuinka olisi harmaa-orientoitunut neuloja.

Kävin aiemmin kesällä sukulaisteni kanssa Tallinnassa. Karnaluksista tiesin löytyvän jonkun verran Rowanin lankoja, koska olin aiemmin ostanut sieltä Felted Tweedit viime syksynä neulomaani La Grasse Matinéehen. (Tuo on muuten yksi suosikkipaitojani, ja helppo neuloa. Kaiken lisäksi malli on suomalaisen suunnittelema [moi Neulisti!] ja ilmainen. Suosittelen lämpimästi!) Fine Tweediä olin jo pyöritellyt monesti käsissäni, mutta nyt Karnaluks-reissullani päätin hieman hamstrata lopetettua herkkua varastoon. Ja joo, lähti lapasesta, ostin mustaa aika paljon ja sitten vielä kaikkia kivan värisiä ekstrakeriäkin tarttui ostoskoriin.


 Myöhemmin ja jo aloitettuani uuden neuleprojektin, tilasin vielä muualta paria muutakin väriä Fine Tweediä. Jos kuitenkin on hyvämuistinen tai muuten skarpit hoksottimet, voi ehkä huomata, että tämä lopullinen värikombo on kuitenkin juuri se ensimmäinen, jonka Karnaluksissa käydessäni keräilin ja jota Instagramissa ja edellisessä blogipostauksessanikin jo esittelinkin. Monesti se ensimmäinen idea on paras, vaikka kovasti koitin ängetä vihreän tilalle tummaa petroolia ja valkoisen tilalle todella vaaleaa harmaata. Petrooli olisi ollut enemmän mun mukavuusalueellani, mutta jostain syystä vihreä toi huiviin vielä ripauksen vekkulia värikylläisyyttä ja valkoinen puolestaan raikastaa kokonaisuutta kivasti. 


Ja entäs tämä huivimalli sitten! Good Vibes -malli oli bongaus Tuin kutomon podcastista. Ihastuin sekunnin sadasosassa sen rakenteeseen ja kauniit pitsiraidat iskivät aivan kirkkaalta taivaalta makuhermooni. Vilkaisin nopeasti Ravelrystä mallin projektit, joissa ei ollut yhtäkään moniväristä versiota, kaikki olivat kaksivärisiä. Aloin empiä, olisiko tästä monivärisenä mihinkään, mutta kerran nyt se eka ajatus oli tämä, niin annoin mennä. Raita raidalta huivi neuloutui yksi toisensa jälkeen kauniimmaksi, ja jossakin neljännen raidan kohdalla aloin olla aika varma, että tästä tulisi jollain tavalla jopa voimauttava väripläjäys omaan vaatekaappiin. Rakastan!

Oma projekti: Good Vibes
Malli: Good Vibes
Lanka: Rowan Fine Tweed, värit 377, 375, 387, 366, 376, 380, 384 ja 381.
Menekki: Pääväriä 100g, kutakin raitaväriä 25g
Puikot: 3,75 mm





lauantai 30. heinäkuuta 2016

April in July


Oma projekti: April in July
Malli: April
Lanka: DROPS Brushed Alpaca Silk
Menekki: 175 grammaa
Puikot: 3,00 mm

En ole ikinä ollut mitenkään innostunut mohairista ja muista pörröisistä langoista, eikä niitä ole lankavarastoonikaan eksynyt vuosien varrella muistaakseni kertaakaan ennen. En tiedä mikä se juttu oli, mikä sytytti poltteen neuloa pörröinen pitsineulepaita, mutta jotain kummallista siinä oli. Samaan aikaan nimittäin täysin SATTUMALTA oli DROPSin alpakka-ale, ja SATTUMALTA löysin Isabell Kraemerin ohjeen tähän April-puseroon. Mikä yllätys, tilasin sitten 11 kerää DROPSin Brushed Alpaca Silkiä jännässä vaaleanharmaanvihertävänsinertävässä sävyssä, numero 14. En oikeasti tiedä, miten tätä väriä paremmin kuvailisi. 


Aloitin paidan huhtikuun lopulla (hah, mikä lisä sattumaketjuun!).  Jossain vaiheessa paita lojui viikkoja, ehkä jopa kuukausia projektipussukassaan lankahyllykön päällä. Ei kiinnostanut yhtään höhhylät ja pitsi. Joskus heinäkuussa katselin keskeneräisten töiden listaa ja ajattelin, että ääh, haluan jotain nyt valmiiksi, ja tartuin taas reippaana likkana tuumasta toimeen. Höhhyläpitsin neulominen oli lopulta yllättävänkin mukavaa puuhaa ja tämä pitsikuvio on sellainen, että sen oppii nopeasti ulkoa. Hyvä neule siis jopa käsilaukussa mukana kuljetettavaksi!

Kun paidan torso-osio (sanon aina näitä torsoksi, ehkä tälle ois joku kivempikin nimi.. vartalo-osio?) valmistui, tuumin sen olevan hiukan liian väljä ja ajattelin nakkaavani paidan jälleen pussukkaansa ja unohtavani paidan kunnes taas koittaisi talvi. Talvella saisin pehmoisesta utupaidasta kuvia valkeissa kimaltelevissa lumihangissa tai jopa sellaisia oikein kuvauksellisia tiskirätin kokoisia lumihiutaleita tupruttaessa. Eipä siinä nyt sitten käynytkään niin, vaan valmiiksisaamisen kuume oli sen verran kova, että tikutn hihatkin samantien parissa illassa valmiiksi. Korvaanpa lumihiutaleet paukkuserpentiinillä, ajattelin, mutta hei - ei-vappusesonkina onkin aika pahuksen vaikeaa löytää mistään paukkuserpentiiniä. Kokeilkaa vaikka itse. Edes serpentiinikauppa ei myynyt sitä.


Tässä lopputulos. Ei hiutaleita, ei paukkuserpentiiniä. Mutta lankakeriähän mulla on! Ei nämä nyt ihan hiutaleista tai paukkuserpentiinistä mene, mutta tämähän on oikeastaan vielä parempi! Nämä seuraavaan projektiin tulevat langat haalin osin Karnaluksista ja osin Lankaideasta Tampereelta, miten paljon värejä siinä tuleekaan olemaan. Kerrankin..!



maanantai 4. heinäkuuta 2016

Exploration Station II


Hetkinen! Mutta minähän olen neulonut tämän mallin ennenkin! Todella harvoin käy niin, että jaksan tehdä kahta neuletta samalla ohjeella (sukkaparinkin tekeminen on joskus niiiin vaikeaa), mutta koska alpakkainen ja muhkea Exploration Station on ollut mun ehdoton talvihuivisuosikki kokonsa ja lämpönsä vuoksi, päätin vähän huvitella sukkalangoillakin ja tekaista toisen. Onhan tämä malli nyt hieno ja kerrassaan nerokas värisommittelunsa ja vaihtelevien pintojen ansiosta, ja sen neulominenkin tuntuu samasta syystä kovin mielekkäältä.


Ostin viimeksi Tampereen kädentaitomessuilla käydessäni Hedgehog Fibresin hittisukkalankaa värissä Boombox, joka kaikessa värikkyydessään räjäytti mun tajuntani heti kättelyssä. Kiersin messuhalleja useampaan kertaan ja palasin aina tämän vyyhdin äärelle ja olihan se jo selvää, että viimein nappaisin sen mukaani. Kotona monivärinen ja pilkullinen vyyhti erottui aika selkeästi varsin harmaan- ja tummansävyisestä sukkalankakokoelmastani, mutta se löysi paikkansa ihan sattumalta itsevärjättyjen harmaiden Fabel-kerien viereen. Vahingossa syntynyt sommitelma näytti niin täydelliseltä, että päätin tekaista niistä yhdessä huivin.

Pieniä muutoksia lankojen järjestykseen tein briossiosiossa ja sitä seuraavassa silmukoidennosteluosiossa. En halunnut huiviin ihan niin paljoa Boomboxia kuin mitä alkuperäisellä ohjeella siihen olisi tullut, joten briossin tein harmailla. Nosteluosioon käytin pohjavärinä mustaa ja lisäsin projektiin yhden kokonaan ylimääräisen värin - violetin. Ratkaisu ei mielestäni näytä hassummalta, sillä Boombox olisi harmaiden kanssa sekoitettuna näyttänyt mielestäni liiankin epämääräiseltä ja pinnat eivät olisi tulleet yhtä hyvin esiin. Ja sitäpaitsi, tämä violetti tuo aika kivan säväyksen kokonaisuuteen, eikö?


 Oma projekti: Disco Station
Malli: Exploration StationLanka: DROPS Fabel (itsevärjätyt harmaat ja violetti), Hjertegarn Sock 4 (musta) sekä Hedgehog Fibres Sock Yarn (Boombox)
Puikot: 3.5 mm
Menekki: Huppis! Enpä muistanut punnita. Molempia harmaita meni kuitenkin alle 50g, Boomboxia vielä vähemmän, violettia vielä sitäkin vähemmän ja mustaa jonkun verran.. Olkaa niin hyvä!


maanantai 23. toukokuuta 2016

Keksisukkia III: In and Out


Keksisukkaprojektini jatkuu, sillä sain juuri puikoilta sukat nro 3. In and Out on yksi kirjan kauneimmista malleista, ja langaksi niihin valikoitui Filcolanan Arwetta -merinosukkalanka. Söpöyden maksimoinniksi neuloin nämä vielä vaaleanpunaisilla Zing-pyöröpuikoilla. Awww..

In and Out -ohje on mielenkiintoinen - käytännössä koko ajan kantapäätä ja kärkeä lukuunottamatta saa neuloa kaaviota. Matkan varrella pääsee ihmettelemään, että miksi se ssk -kavennus ei ole yhtään niin siisti, kuin k2tog ja miksi tästä tulee näin rumaa. Onneksi kastelu siisti palmikkokuviota ja lopullinen neulos on ihan ookoo. Mutta kastellessa näille kävi kyllä jotain muutakin, nimittäin sukat lörähtivät aikalailla ja blokkereista ei ollut mitään hyötyä, sukat vain roikkuivat niiden päällä. Tällä langalla on jokin ominaisuus märkänä ilmeisesti venähtää ja kuivua takaisin pehmeän ilmavaksi ja tosi kivantuntuiseksi pinnaksi.


Projekti: In and Out
Malli: In and Out
Lanka: Filcolana Arwetta, 197 Aqva
Puikot: 2.0 mm
Menekki: 67 grammaa

Kiva malli, voin suositella, ja nyt minulla on taas pari pientä jämälankakerää Coziest Memory -peittoon neulottavaksi. Enpä jää pidemmäksi aikaa tähän tuhisemaan, vaan tarraan heti seuraavat sukat puikoille :) Muistakaa tekin nauttia kesäisistä neulomishetkistä, sitä kun ei tiedä milloin tää kesä taas loppuu!

3 down, 16 to go!