sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Uusi Vanha Romanssi


Mulla ei ole kovinkaan montaa neuletakkia. Paitoja kyllä löytyy, mutta tekemäni takkimallit ovat kaikki niin paksuja, ettei niitä tule ihan hirveästi käytettyä oikeastaan ikinä. Takki olisi kuitenkin kätevämpi välikerroksena ja ohuet välikerrokset ovat sitten taas talven tullen niin paikallaan, että.

Nyt tilanne on vähän toinen. Lämpöä ja valoo on riittänyt nostamaan koko läänin lämpömittarit 30 asteen hujakoille jo parin viikon ajan eikä loppua näy. Moni kärsii kuumista keleistä eikä tämä minullekaan kaikkein parasta nannaa ole, mutta ei auta muu kuin koittaa keksiä aktiviteetteja, jotka sopivat näin tukalan kuumillekin keleille. Esimerkiksi mitäs näitä nyt on.. no vaikka neuleiden valokuvaaminen.


Pienen kuvaustauon jälkeen kuvaajani Joonas päätti ostaa uuden kameran hajonneen tilalle, ja kun valmiita töitä oli muutama hyllylleni jo kasautunut, päätimme pitää kuvauspäivän. Tuskailin jo ennakkoon villan ylle pukemista ja muiden vaatteiden venkslaamista - tykkään nimittäin vaihtaa edes vähän jotain kostyymiä toisen neuleen kuvaamista varten, ihan vain jotta kuvissa olisi hiukan enemmän vaihtelua. Toki niitä saa myös lokaatioita vaihtamalla, mutta tästä nyt vaan on tullut tapa.

Kuvauspäivä sujui kuitenkin yllättävän leppoisasti. Ilmastoitu auto oli pelastus ja lopullinen hellepäivän kuvausputkiratkaisu selviää seuraavasta postauksesta.. 


No mutta. Jokos nyt siirtyisimme tähän neuleeseen. 

Mallin Old Romance on suunnitellut Joji Locatelli, jonka moni suomalaisneuloja tuntee tekemästään yhteistyöstä Veera Välimäen kanssa. Jojilla on läjäpäin ihania malleja, ja tämä on ollut ostettuna ohjekirjastossani jo pitkään. Kun sitten kerran Lankaideassa työvuorossa ollessani näin eräällä asiakkaalla tästä takista tehdyn lyhyen cropped-version, ihastuin ratkaisuun ihan silmittömästi! Muistikuvani ovat jo hiukan hälvenneet, minkä värinen takki tällä kyseisellä asiakkaalla oli, mutta uskoisin sen olleen hyvin samanhenkinen kuin omani. Enhän muuten olisi päätynyt tämäntyyppiseen ratkaisuun.
 
Kaivoin varastostani lankoja pohtiessani samalla, riittäisikö yksi täysi vyyhti pääväriksi. Pitseihin riittäisi jokin jämä, ja olin vakaasti aikonut käyttää vain stash-lankoja tähän projektiin. Aikani lankoja pyöriteltyäni en kuitenkaan päässyt tyydyttävään lopputulokseen, mutta pitsit löysivät oman jämäkeränsä: Lanitium ex Machinan Basic Merino Sockin värissä Brickwall. Se on kaunis sekoitus poltetun oranssin ja tiilinpunaisen mustalla taitettuja sävyjä.



Brickwall on uskomattoman kaunis, mutta myös uskomattoman hankala väri. Pikimusta näyttää sen vierellä liian tylsältä ja lattealta, harmaa ei jotenkin ihan istu Brickwallin pieneen lämpöisyyteen. Sitten muistin Lankaidean hyllyllä lojuneen Malabrigo Sockin värissä Eggplant ja tiesin sen olevan täydellinen, vaikka en päässyt lankoja vierekkäin sommittelemaankaan. Mustahko violetilla vivahteella, sopivan solid mutta kuitenkin eläväinen. Ja niin se olikin. Täydellinen.

Yksi kerä ei kuitenkaan riittänyt, joten jouduin ostamaan vielä toisen kerän Eggplantia toisaalta. Onneksi vyyhdit olivat ihan täsmälleen samansävyiset. Näin ei aina käsinvärjättyjen lankojen kohdalla ole.


Oma projekti: Old Romance, cropped
Malli: Old Romance by Joji Locatelli
Lanka: Malabrigo Sock (811 Eggplant) ja Lanitium ex Machina Basic Merino Sock (Brickwall)
Menekki: 140 grammaa pääväriä ja 45 grammaa kontrastiväriä
Puikot: 3.00 ja 3.50 mm


8 kommenttia:

  1. It is a good idea to knit this cardigan shorter. Your version is fabulous:))

    VastaaPoista
  2. Voi miten kaunis takinpätkä! Tykkään näistä lyhyistä neuleista varsinkin tunikoiden kaverina. Upea on tämä väriyhdistelmäkin, ai että.

    VastaaPoista
  3. Todella kaunis neule ja hyvät kuvat! Löysin tänne FB:n käsityöblogit-ryhmän kautta, ja jään tutustumaan. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille ihanista kommenteista <3

    VastaaPoista