Moroccan Tote

Vaikka neulominen on mulle se ihan ykkösjuttu, niin välillä tulee pakonomainen tarve virkata jotakin - tai ainakin silloin, kun näkee jonkun ihanan ohjeen, kuten Yoshin tai vaikka tämän kauniskuvioisen Moroccan Toten. Virkkausprojektit vaikuttavat aina etukäteen tosi hyvältä idealta, mutta muutaman kirjovirkkauskerroksen jälkeen tajusin taas kerran, miksi teen tätä niin harvoin...

Kirjovirkkaus on ihan mukavaa sitten, kun pääsee vauhtiin ja keksii tavan, jolla pitää lankoja järjestyksessä. Miten ihmeessä kahden langan kanssa voi olla jo niin sotkussa? Aluksi koetin kiepauttaa langat aina samaan suuntaan, joten säädin kerien kanssa jokaisen värinvaihdon jälkeen. Joskus vasta puolentoista kuviotoiston jälkeen tajusin, että ehkei tätä oikeastaan kannata tehdä ollenkaan. Aloin vain ottaa lankaa eri puolilta ja ne pysyivät loppuprojektin ajan ihan sievästi järjestyksessä :D Hitto, mikä tumpelo-olo tuli.. "Mä en virkkaa enää ikinä!"

Hippuprojekti: Moroccan Tote

Malli: Moroccan Tote 
Lanka: Schachenmayr Catania, Fuksia (128) ja Natur (105)
Koukku: 2.5 mm
Menekki: 3,5 kerää fuksiaa ja yksi kerä valkoista

No oikeasti tämä oli ihan kiva projekti, kun piiitkän tauon jälkeen nappasin kassin alun kätösiini ja päätin vakaasti virkata tämän valmiiksi kesään mennessä. Vai jokohan se kesä meni? No, kuitenkin, useamman melko tuskaisen ja hartiajumisen illan jälkeen sain kuin sainkin kassin valmiiksi, ja viimeistely olikin sitten tosi kivaa ja palkitsevaa.

Keinonahkaiset sangat tilasin Ebaysta, vuorikankaan M is for makesta ja magneettineppari löytyi paikallisen suutarin tarvikevarastosta. Mistään muualta ei nimittäin löytynyt sankojen hieman messinginvärisiin metalliosiin mätsäävää magneettinepparia.

Lopputulos: Ihan mieletön kesäkassi! Tämä on kivan tilavakin, sillä tein alun ketjusilmukka-aloitukseen 12 silmukkaa enemmän, eli kassi on yhden kuvion verran leveämpi kuin ohjeessa. Vuorin ompeleminen vähän jänskätti, mutta sekin onnistui ihan hyvin. Sisällä on yksi tasku jonka reuna on huoliteltu vinonauhalla osittain myös siksi, että se olisi helpompi erottaa kirjavasta vuorikankaasta. Pienempikin neppari riittää aika hyvin pitämään suun kiinni (ei mun), mutta isompi olisi ehkä ollut vielä parempi.