tiistai 14. helmikuuta 2012

Hyvää Ystävänpäivää!

Aloin jonkun aikaa sitten virkkaamaan isoäidinneliöitä harmaista ja erilaisista turkooseista seiskaveikan vahvuisista langoista. Kesken homman kyllästyin näihin väreihin, enkä todella jaksanut enää nitkuttaa sitä määrää tilkkuja kuin oli tarkoitus. Niinpä peitto jäi piskuiseksi, mutta ehkä tämä kelpaa kisulle kantokoppaan lämmikkeeksi :) 


Tein tilkkuja aivan liian pienellä koukulla (3mm) ja homma alkoi varmaan sen takia tuntua tosi ahdistavalta puurtamiselta. Noissa paloissa on viisi pylväskerrosta ja niiden koko silti on vain n. 12cmx12cm, venytettyinä. Kun sitten tuossa toissapäivänä tein yhden neliön 4,5mm koukulla, tuntui virkkaaminen ihan mielettömän helpolta ja nopealta, samoin tietty tilkku on paljon laskeutuvampi ja suurempi. Jos vielä alan päiväpeitonvirkkaushommiin, valkkaan jotain vähemmän tylsiä värejä ja sen isomman koukun, ehkä 4mm :)

 

Tässä välikevennyskuva siltä edellisen postauksen pakkashappihyppelyltä. Lightroom on kyllä ihan huippu ohjelma, sillä on kiva pelleillä. Tänään löytyi taas pari uutta juttua.


Eiliset Ystävänpäivänaaton PartyLite-kutsut meni mainiosti. Vieraita taisi olla kahdeksan, siedettävän näköisiä cupcakeja kymmenen. Ja kun osallistujamäärään vielä ynnätään esittelijä ja emäntä, niin cupcake-suoritus oli täydellinen! Ei jäänyt kakkusia pyörimään sitten omiin nurkkiin. Pakko vielä kehua tuota vadelmahyydykettä jota on kuorrutteessa käytetty, tosi helppo käyttää ja mielettömän hyvää. Maistui oikeasti vadelmalta eikä miltään karkkivadelmalta :) Ristin tämän cupcake-satsin suklaavadelmahurrikaaniksi. Suklaakoristeista piti tulla sydämiä, mutta eipäs tullutkaan (ehkä sattui pieni vahinko ja pursotinpussina toiminut pakastepussi ehkä saattoi räjähtää käsille).


Kissallakin oli onnenpäivä. Vieraista Sirpa toi mukanaan ihan loiston riehumistunnelin ja lelun. Kyllä poitsun nyt kelpaa <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti