lauantai 8. elokuuta 2015

Ophidia -sukat ja TDS-kokemuksia



Malli: Ophidia
Lanka: 2.0 mm
Puikot: Hjertegarn Sock Wool 403 ja Yarngrimoiren Lankavärjärin vapaapäivä

Tour de Sockin viidennen etapin sukat olivat minulle jälleen sellainen pieni ikuisuusprojekti. Aloin kyllä neuloa näitä hyvissä ajoin, mutta jo aikaisessa vaiheessa totesin, että ei - nyt ei etene. Päätin ottaa sitten rauhallisesti enkä edes yrittänyt kiiruhtaa. Yksien sukkien vauhtineulominen sai tässä TDS:ssä riittää, lopuista sukista nautiskelisin ihan kaikessa rauhassa!

Ophidia mallina on ihan hauska ja erilainen. Värilliset "käärmeet" neulotaan erillisestä langoista ja siksi mukana roikkuu neljä (tai kahdeksan, jos päättää tehdä nämä molemmat kerralla luupaten..) pientä irtolankakerää. Alussa meinasi hermo mennä takertuviin minikeriin, mutta kyllä ne siitä pikkuhiljaa hupenivat ja neulominen kävi helpommaksi. Lankavalintani osui mielestäni ihan kivasti, vaikkakaan kuvissa värilliset kärmekset eivät ehkä ihan niin helposti erotukaan. Yarngrimoiren Lankavärjärin vapaapäivä antaa väriä muuten harmaisiin sukkiin :)


TDS 2015 on nyt sitten ohi ja kuten ehkä voi päätellä, en kaikista etapeista suoriutunut aikarajan puitteissa. Viimetiistaina päättelin ensimmäisen etapin EKAN sukan, ja viimeisen etapin sukkia en ole edes aloittanut! :D Totesin vain, ettei minulle ehkä sovi kisaneulonta, vaikka hauskaa olikin yhdet sukat tykittää pikavauhtia. Olen kuitenkin mieluummin neulefiilistelijä ja saan aikaan paremmin, jos en väkisin koeta kiiruhtaa.

Yhden kokemuksen kisan puitteissa haluan kuitenkin ehdottomasti jakaa. Kohdalleni osui nimittäin ihan uskomaton tapaus joka todisti, että neulojat ovat aivan älyttömän symppistä ja hyväntahtoista porukkaa! Jokaisen etapin sukista järjestetään nimittäin äänestys, jossa muut TDS:läiset saavat äänestää oman makunsa mukaan etapin kauneimmat sukat/kauneimman kuvan. Sukkani olivat päässeet mukaan toisen etapin äänestykseen, ja jännityksellä seurasin, kun kuvani keräsi varsin hyvin ääniä. Olin pitkään selkeässä johdossa ja jo täpinöissäni siitä, että pian äänestys loppuisi ja saisin Best in Stage -palkinnoksi vyyhdin sukkalankaa joltakin kisan sponsoreista! Minulla harvoin on mahdollisuutta tilata lankaa käsinvärjäreiltä, etenkään ulkomaisilta, sillä karsastan hiukan postikuluja, jotka voivat olla hyvinkin suuret ja etenkin jos haluaa tilata vain yhden tai pari vyyhtiä.

Kun äänestys oli käsittääkseni loppumaisillaan, peruttiin äänestys, sillä väärinkäsitysten vuoksi mukaan oli ilmeisesti otettu vääriä kuvia. Nämä kuvat haluttiin vaihtaa ja äänestys järjestettiin uusiksi. Harmittihan se, vaikka ymmärsin hyvin, että omallekin kohdalle sattuessa huonon kuvan valinta olisi ottanut päähän! No, äänestys sitten järjestettiin uusiksi ja voitto meni kohdaltani sivu suun.

Eihän siinä sitten kulunut hetkeäkään, kun Kaheleissa (Ravelry-ryhmä) höpistiin tapahtuneesta ja viestiboksiini tipahti yksityisviesti. Viestin lähettäjä oli minulle entuudestaan tuntematon Birgit, joka kyseli osoitettani ja voisiko lähettää minulle lankaa Satunnaisena Ystävällisenä Tekona. Olin ihan mykistynyt ja annoin osoitteeni, vaikka olin jo hyvin zen äänestysjupakan kanssa. 

Meni vain pari päivää, ja puhelimeeni tuli viesti saapuneesta paketista. Innostuneena noudin paketin heti kuin mahdollista, ja postista autoon päästyäni en voinut malttaa olla avaamatta pakettia. Revin pussin suun auki heti parkkipaikalla ja hämmennyin entisestään! Birgit lähetti minulle neljä ihanaa sukkalankavyyhtiä, toinen toistaan kauniimpia ja joukossa yksi Wollmeise, josta olen haaveillut jo iät ja ajat! Vieläkin tulee tippa linssiin, kun ajattelen Birgitin ystävällisyyttä ja sitä, että joskus näitä hyviäkin juttuja osuu kohdalle. Ensimmäinen fiilis oli, että "neulojat ovat kyllä ihan kahjoja", toinen "voi elämä mua itkettää, nää langat on ihania" ja kolmas "nyt haluan laittaa ystävälliset teot kiertoon". Jotenkin siinä taas palasi usko ihmiskuntaan! :D

Jännää, miten joskus juuri hankaluudet, oudot kiemurat tai ongelmat tekevät jostakin jutusta ikimuistoista. Eihän ihmisen tarvitse onnistua kaikessa sataprosenttisesti, että kokemus olisi mahtava tai jopa opettavainen. Hengeltäänkin TDS oli mielestäni mahtava kisa, etenkin oman harrastajaporukan kesken. Toisia tsempattiin läpi koko kisan ja ongelmakohtia ratkottiin useampaankin otteeseen yhdessä. Varmastikin jatkossa osallistun TDS:ään uudelleen, sillä vaikka tarkoituksena ei olisikaan vauhtineulonta, tarjoaa se paljon muutakin. Ja hei, nyt minulla on muutama uusi sukkapari ja kaksi sukkaa odottaa vielä sitä kuuluisaa toista paria.. Kyllä nekin vielä valmistuvat!


2 kommenttia:

  1. Blogissani on siulle maininta! Kiitos ihanasta blogista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Menninkäisrinsessa hauskasta tunnustuksesta! Vastailinkin kyssäreihin tänään :)

      Poista